Wp/iel/Maakielen uuđet sanat

Maakielen uuđet sanat sanoja jotka muista verikielistä tulevat. Minti sanat kanta-uralisesta kielestä tulevat. Kuitenkin jotkut verikielemme sanoja paremmin ovat säilyttäneet.

Ukrilaiset sanat

Ukrilaiset kielet ovat matjaari, hanti ja mansi. Isoin osa uusista sanoista matjaarista tulevat.

• minti = kaikki (matjaarilainen sana)
• mintiiki = aina (matjaarilainen sana)
• joma = hyvä (mansilainen sana)
• virääki = kukka (matjaarilainen sana)
• haitaa = ohjata (matjaarilainen sana)
• keesyle = laite (matjaarilainen sana)
• matjaari = unkarilainen (matjaarilainen sana)
• köni = helppo (matjaarilainen sana)
• haje = hius (matjaarilainen sana)
• alkalo = kerta (matjaarilainen sana)
• elveesaa = vallata (matjaarilainen sana)
• turi = kurkku (hantilainen sana)
• seepi = kaunis (matjaarilainen sana)
• montea = kertoa (matjaarilainen sana)
• pumi = ruoho (mansilainen sana)
• pekete = musta (matjaarilainen sana)
• hataa = suoda (matjaarilainen sana)
• eelees(i) = sarvi (matjaarilainen sana)
• reesi = osa (matjaarilainen sana)
• veetelää = ostaa (matjaarilainen sana)
• semtse = vilja (matjaarilainen sana)
• iis = maku (matjaarilainen sana)
• jeli = merkki (matjaarilainen sana)
• vesätä = ottaa (matjaarilainen sana)
• haatastaa = vaikuttaa (matjaarilainen sana)
• rakkia = laittaa (matjaarilainen sana)
• rossi = ilkeä (matjaarilainen sana)
• syrke = harmaa (matjaarilainen sana)
• vaaltostaa = muokata (matjaarilainen sana)
• maki = siemen (matjaarilainen sana)
• ponaal = lanka, villa (matjaarilainen sana)
• eeneki = biisi (matjaarilainen sana)
• eeteesi = söpö (matjaarilainen sana)
• eeteeskeesi = makea (matjaarilainen sana)
• pokaa = napata (matjaarilainen sana)
• mesö = pelto (matjaarilainen sana)
• teeteli = tavara (matjaarilainen sana)
• költemeeni = runo (matjaarilainen sana)
• too = järvi (matjaarilainen sana)
• alkalo = kerta (matjaarilainen sana)
• oltaa = sammua (matjaarilainen sana)
• aala = karja (matjaarilainen sana)
• pyy = heinä (matjaarilainen sana)
• meŋk = jeti (mansilainen sana)
• oolta = nukkua (mansi sekä hanti sana)
• köö = mies (hantilainen sana)
• laan = tytär (matjaarilainen sana)

Permiläiset sanat

Permiläiset kielet ovat uđmurtti ja komi, näistä kielistä sanoja ylen vähän on tullut.

• kosji = sota (komilainen sana)
• kosjaa = sotia (komilainen sana)
• valanaa = uskoa (uđmurttilainen sana)
• kennyr = puuro (uđmurttilainen sana)
• töđnää = ymmärtää (komilainen sana)

Samojeeđi sanat

Samojeeđi kielet kieliä joita pohjois venäjässä puhutaan. Isoin reesi sanoista maakieleen nenetsistä tulevat.

• to = sulka (nenetsi)
• neerokuu = marraskuu (nenetsi)
• pa = metsä (kamassi ja nenetsi)
• näsötä = asettaa leiri (nenetsi)
• tiiva = maha (nenetsi)
• naava = kaniini (nenetsi)
• nepte = tukka (ŋŋaanasan)
• sieri = objekti (ŋŋaanasan)
• topaka = sotakirves (ŋŋaanasan)
• köly = hauki (ŋŋaanasan)
• pä = kallio (nenetsi)

Saamelaiset sanat

• puures = tervetuloa
• säätsi = vesi
• aimi = neula

Itäisosäätsinsuomalaiset sanat

Isoin osa sanoista Itäisosäätsinsuomalaisista kielistä tulevat, koska suomikin tänne kuuluu. Mutta kuitenkin joitain uusiakin sanoja on tullut niistä.

• linna = kaupunki (karjala)
• neljäspäivä = torstai (karjala)
• päätteinen = perjantai (karjala)
• maakeel = viron kieli (vanha viro)
• vajatus = tarve (viro)

Vanhat suomen sanat maakielessä

• ylen = hyvin/tosi
• pii = hammas
• anne = lahja
• heläys = sävel, melodia
• asemo = pronomiini
• kaarne = korppi
• tiisti = sekarotuinen koira
• evälisko = Dimetrodon
• suljeus = luostari
• onnisto = paratiisi
• nakerre = näkkileipä
• loitto = kaukainen
• luonnonoppi = fysiikka
• jalopeura = leijona

Yhđiste sanoja

• peruskorjaus = remontti
• käsityökalu = vasara
• maajuures = porkkana
• piđikkeinen = orja
• lukutieđe = matikka
• maksumäärä = hinta
• juoksettettunut voimaito = juusto
• juoksettettunut maito = rahka
• sierisananrakenne = sijamuoto
• sierisana = substantiivi
• äänipilli = huilu
• mielitieđe = psykologia
• päänpuolustus = kypärä
• mahtokeino = potentiaali